Huisi ... Tästä se alkaa. Kerrankin on paikka mihin kirjoittaa kaikkea, kirjoittaminen helpottaa. Olen sen verran mielikuvitukseton että esiinnyn täällä nimellä Tyttö, pelkään että minut tunnistettaisiin. Ensimmäiseen postaukseen haluaisin kertoa historiaani, jotta pysytte sitten jutuissani paremmin mukana.

Apua, nyt tuntuu etten osaa kirjoittaa mitään ... Muistan, kun ensimmäisen kerran päätin ahmia ja oksentaa. Olin, ja olen, jo kauan ihannoinut laihuutta, ja sitä itsekuria mikä laihoilla ihmisillä tuntuu olevan. Itse en koskaan ole ollut mitenkään erityisen lihava, olen aina ollut normaali tai juuri ja juuri alipainoisen rajoilla painoindeksin mukaan. Olin kumminkin yksin kotona, ja katselin youtubesta asiaan liittyviä videoita. Sen jälkeen katsoin peiliin. En nähnyt siellä sitä minkä olisin halunnut nähdä, ja ehkäpä jopa videoiden inspiroimana päätin kokeilla työntää sormet kurkkuun. Ensimmäinen kerta oli hirveä, en saanut oksennettua itseäni tyhjäksi ja kyyneleet valuivat.

Noin viikko tämän jälkeen kokeilin uudestaan. Olin jo vähän taitavampi, ahmin ennen oksentamista paljon enemmän ja join 20 kulausta lämmintä vettä ennenkuin työnsin sormet kurkkuun. Taas.

Näin on jatkunut jo pitkään. Hampaiden pinnan syöpyminen ja kiilteen lähtö on huomattu jo hammaslääkärillä. Parhaalle ystävälle kerroin tästä kauan aikaa sitten, mutta hän ei oikein reagoinut siihen. Sanoi vain lähinnä "älä oksenna", ihan kuin sen voisi lopettaa noin vain. Muutama kuukausi sitten aloitin erään todella raskaan tapahtuman jälkeen käymään koulupsykologilla. Muutaman kerran kävin siellä sen tapahtuman takia, jonka jälkeen uskalsin jo luottaa tähän psykologiin ja kerroin tästä. Sen jälkeen käynnit ovat jatkuneet vain näissä merkeissä. Kouluterveydenhoitaja sai myös tietää tästä, käyn siellä painokontrollissa. Psykologi haluaisi minun menevän jollekin ruokaterapeutille tms, mutta en halua. En ole edes varma haluanko vielä parantua, hainko apua liian aikaisin. Haluan ensin laihtua ja sitten parantua omin avuin.

Tässä tämä ensiesittelyni. Olisi kiva kuulla muista jotka ovat samaisessa tilanteessa, tai jotain. Suuria juttuja jäi varmasti kertomatta, mutta ne ilmenevät varmasti ajan myötä.